Kaisa Lepistö, teksti ja kuva

”Yli puolet TTY:n opiskelijoista jättää opintonsa kandidaatin tutkintoon uutisoidaan ehkä kymmenen vuoden päästä. Tällä hetkellä tilanne on kuitenkin toinen: Vain harva ottaa kandidaatin tutkintopapereita edes ulos. Heistäkin yli 90 % ilmoittaa jatkavansa diplomi-insinöörin tutkintoon.

Kuitenkin jokainen 1.8.2005 jälkeen opintonsa aloittanut teekkari joutuu suorittamaan ensin 180 opintopisteen kandintutkinnon, jonka jälkeen voi jatkaa 120 pisteen DI-opintoihin.

Mitä USA edellä sitä Suomi perässä?

Pohjois-Amerikassa sekä useissa Euroopan maissa on jo pitkään ollut käytössä kaksiportainen tutkintorakenne. Ensin suoritetaan kolmen vuoden bachelor-opinnot, jonka jälkeen siirrytään työelämään. Vaativampiin tehtäviin tai tutkijanuralle suuntaavat voivat halutessaan palata suorittamaan master-tutkintoa muutaman vuoden työkokemuksen jälkeen.

Adecco-TTY Urapalveluiden Hanna Saarisen mukaan vastaavaa ei ole kuitenkaan nähtävissä Suomessa ainakaan toistaiseksi.

– Tällä hetkellä tekniikan kandi palkataan useimmiten kesätöihin, osa-aikatöihin tai erilaisiin projekteihin. Kandin tutkinnolla voi olla vielä vaikea kilpailla DI- ja AMK-tutkintojen kanssa valmistumisen jälkeisistä työsuhteista. Toisaalta vastaani ei ole toistaiseksi tullut myöskään vakityötä hakevaa kandia.

Tieto tutkintouudistuksesta lisää kandin arvostusta työmarkkinoilla

Ei kandia, kiitos? Useimmat työnantajat eivät tiedä vielä tutkintouudistuksesta, joten he eivät osaa etsiä tekniikan kandeja työtehtäviin.

Saarinen kuitenkin arvelee, että syy ei ole itse kandidaatin tutkinnossa vaan ennemminkin työnantajien tiedon puutteessa. Samaa mieltä on Tero Ojaniemi rekrytointiin erikoistuneesta Manpowerista.

– Yritysten rekrytoijat eivät tiedä tutkintouudistuksesta. Työpaikkailmoituksissa painotetaan lähinnä teknisen puolen kokemusta tai opintojen vaihetta, ei niinkään tiettyä tutkintoa. Työkokemuksella pystyy kompensoimaan paljon.

Saarinen ja Ojaniemi eivät kuitenkaan tyrmää ajatusta, etteikö tekniikan kandikin voisi olla kysytty tutkinto tulevaisuudessa, kun tietoisuus siitä on lisääntynyt.

– Vaatimukset riippuvat paljon työnantajasta ja työnkuvasta. Toisiin tehtäviin kandidaatti voisi olla sopivampi. Opintopisteitä tärkeämpää ovat kuitenkin hakijan persoona, motivaatio, asenne ja työosaaminen.

Vai sittenkin pelkkää koulutuspolitiikkaa?

TTY:n opinto-ohjaaja Heli Lukkarin kertoessa tutkintouudistuksen tavoitteesta herää kuitenkin ajatus, onko kaksiportaisen tutkinnon perimmäinen tavoite sittenkään saada opiskelijat nopeammin työelämään.

– Yhtenä tavoitteena on parantaa opiskelijoiden kansainvälistä ja kansallista liikkuvuutta luomalla yhtenäinen korkeakoulutusalue Eurooppaan. Opetushallituksen tavoitteena on kuitenkin, että mahdollisimman moni suorittaa edelleen ylemmän korkeakoulututkinnon.

Aika näyttää kandidaatin tutkinnon roolin työelämässä, mutta tässä vaiheessa opiskelijoiden aktiivisuudella on suuri rooli työnantajien tietoisuuden lisäämisessä ja kandintutkinnon arvon nostamisessa.