Tunteiden lähteellä, kantasolututkimuksen ytimessä

Professori Jari Hyttinen TTY:n Biolääketieteen tekniikan laitokselta johtaa tutkimusryhmää, jonka työ liittyy läheisesti ihmisen tuntemusten fysiologisiin edellytyksiin. Näin ystävänpäivän aikaan sydän sykkii kenties keskimääräistä kiivaammin. Entä jos sydän ei siihen kykenekään?

Professori Hyttinen tutkii muun muassa sitä, kuinka kantasoluista saadaan kasvatettua toimivia sydän- ja hermosoluja. Vaurioituneita osia ihmisen elimistöstä voidaan näin korvata laboratoriossa kasvatetuilla, mutta alkuperäistä vastaavilla osilla.

– Solujen kasvua kontrolloidaan luomalla niille sopiva luontainen kasvuympäristö.  Sydänsoluja kuormitetaan mekaanisesti, kun taas hermosoluja stimuloidaan sähköimpulssein, professori Hyttinen kuvailee.

Yksittäisten hermosolujen joukko ei vielä voi korvata vaikkapa tuhoutunutta aivojen osaa. Solujen täytyy myös kyetä toimimaan yhdessä.

Käyttöliittymä ymmärtää kasvojen liikkeet

Onnettomuuden seurauksena ihminen saattaa menettää osittain tai kokonaan kyvyn kommunikoida, ilmaista tunteitaan tai vaikuttaa ympäristöönsä. Professori Hyttisen johtama tutkimustyö auttaa myös heitä, kenen on vaikea kommunikoida ympäristönsä kanssa.

- Niin sanotuissa brain interfacessa ei mitata aivoja, vaan kasvoja: osin silmien liikkeitä ja osin lihasten sähköisiä toimintoja. Suurimmalla osalla halvaantuneista kasvot toimivat edelleen.

Kasvojen liikkeillä käyttäjä kykenee ohjailemaan vaikkapa tietokoneen käyttöliittymää. Kasvojen lihaksiston ja silmien liikkeitä on helpompi tulkita käskyiksi kuin suoraan aivojen pinnalta poimittuja sähkösignaaleja. Käyttäjälle on samoin haasteellisempaa hallita signaaleja.

Sähköisen ystävänpäiväkortin voi siis tulevaisuudessa kirjoittaa, vaikka vain kasvojen lihaksia ja silmien liikkeitä hyväksi käyttämällä. Helppoa se ei edelleenkään tule olemaan, mutta kenties tulevaisuudessa nähdään entistä tarkempaa ja hyödyllisempää tekniikkaa.