Meri Mattila ja Minna Leivo, teksti
Minna Leivo, kuva
Tuntuuko työpaikan löytäminen taantumassa normaaliakin tahmeammalta? Tiesitkö, että myös laitokset työllistävät opiskelijoitaan?
Ensisijaisesti laitokset palkkaavat tutkimusapulaisia tutkimusta avustaviin työtehtäviin. Tutkimusprojektit, niiden määrä ja saatu rahoitus määrittelevät opiskelijoiden rekrytointitarvetta.
Laitokset pyrkivät palkkaamaan mahdollisimman monta alansa tulevaisuuden osaajaa.
– Tutkimusapulaisen työtehtävät tai kesätyö voivat poikia diplomityöpaikan ja tulevaisuudessa jopa tutkijan pestin laitokselta, materiaaliopin professori Veli-Tapani Kuokkala kertoo.
Tutkimuslaboratorio ei kuitenkaan ole ainoa mahdollisuus työllistyä, vaan vaihtoehtona on vaikkapa täydentää teollisuustalouden laitoksen assistenttimiehitystä.
Laskuharkoissa opiskelijat työllistävät assistetteja jonoksi asti.
Monet laitoksista seuraavat opiskelijoidensa opintomenestystä. Laitoksille palkatut henkilöt ovat ensisijaisesti opintojensa loppumetreillä ja diplomityövaiheessa. Laitokset palkkaavat kuitenkin mielellään myös nuorempia ja opinnoissaan hyvin menestyneitä opiskelijoita. Luennot ja harjoitukset ovat oiva paikka antaa itsestä positiivinen kuva mahdollisen työnantajan silmissä. Aidosti työtehtävistään kiinnostuneille, motivoituneille ja sosiaalisille tutkimusapulaisille vaikuttaisi olevan tilausta.
– Teoreettisen osaamisen lisäksi tarvitaan yleensä myös käytännön osaamista, unohtamatta hyviä vuorovaikutustaitoja, tietoliikennetekniikan laitoksen kehittämispäällikkö Sari Kinnari vinkkaa.
Rekrytointia kysynnän mukaan
Käytännöt tutkimusapulaisten palkkaamisessa vaihtelevat laitoksittain. Toisilla laitoksilla paikat ovat avoimessa haussa, toiset laitokset luottavat vahvasti opiskelijoiden rekrytoimiseen suoraan luentosalin penkkirivistä. Pienemmät laitokset palkkaavat vähemmän työntekijöitä kuin isoimmat, mutta suuremmat laitokset saavat toki myös enemmän hakemuksia.
Kiinnostus laitoksia kohtaan työnantajana vaihtelee, mutta yleistäen laitokset saavat kolmin- tai nelinkertaisen määrän hakemuksia vapaisiin paikkoihin nähden. Kuten monet muutkin laitokset, myös tietoliikennetekniikan laitos kertoo palkkaavansa paljon IASTE-harjoittelijoita ulkomailta.
Töissä pulpetin toisella puolella
Fysiikkaa kuuluu lähes kaikkien opintoihin, joten fysiikan laskuharjoitukset työllistävät assistentteja. Moni opiskelija istuisi mieluummin ehkä muualla kuin pakollisissa harjoituksissa, joten assistentin täytyy olla itse kiinnostunut käsiteltävistä asioista.
– Assistenttina on pääasiassa mukavaa. Etenkin pienehköjen ryhmien vetäminen motivoi, koska niissä syntyy kommunikointia molempiin suuntiin, kertoo Jussi Ojanen fysiikan laitokselta.
Harjoitusten vetäminen tarjoaa myös hyvän mahdollisuuden oppia uusia asioita kyseiseltä kurssilta. Ojasta hieman huolestuttaa kuitenkin se, että valitettavan harvoin kurssien kertaaminen assistenttina tukee muuta toimintaa, kuten tutkimusta.
Opintoneuvojan työtehtävät puolestaan vaihtelevat suunnittelemisesta ja toteuttamisesta opastamiseen, neuvomiseen ja tarkastamiseen. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan opintoneuvoja Matti Lahdenperä on tyytyväinen työhönsä ja tiedekuntaan työnantajana.
– Toimimme itsenäisesti, mutta kuitenkin kontaktissa tiedekunnan lähimpien työntekijöiden kanssa. Työtovereina ovat myös tiedekunnan muiden koulutusohjelmien opintoneuvojat, jotka ovat tulleet tutuiksi jo opiskeluiden alkuvuosina, Lahdenperä valaisee.
Nyt harkkatehtävät esille ja läksyjen kimppuun! Kotitehtävien osaamisesta voikin olla konkreettista hyötyä työuralla.
