Kalle Koivula, teksti ja kuva

Paljon huomiota saanut älymono ei ole historiaa, vaikka julkisuudessa suurin innostus onkin jo ehtinyt kadota. Mäkihyppyyn soveltuvaa mittaustekniikkaa kehitetään edelleen ja sen sovellusmahdollisuudet ovat parantuneet. Tämä on avannut uutta latua kohti tekniikan laajamittaisempaa hyödyntämistä.

– Nykyään laitteisto voidaan sijoittaa vaikka mäkihyppysuksen siteeseen, kertoo kehitysprojektia johtava TTY:n sähkömagnetiikan professori Lauri Kettunen.

Aikaisemmin tekniikka on ollut käytössä vain Jalaksen valmistamissa monoissa. Kaikki hyppääjät eivät niitä kuitenkaan käytä, joten esimerkiksi Kansainvälinen hiihtoliitto FIS ei ole voinut tekniikkaa hyödyntää.

Kohti laajaa FIS-yhteistyötä

Kettusen mukaan FIS-yhteistyölle on tarvetta, jotta tekniikan hyödyntäminen yleistyisi. Hän toteaa mäkihyppypiirien olevan sen verran pienet, ettei tuotetta voida kehittää pelkästään Suomea varten. FIS on ollut kiinnostunut tekniikan hyödyntämisestä, sillä sen avulla voitaisiin mitata hyppyjä entistä tarkemmin.

Tekniikan käyttö palvelisi myös tv-katsojia. Lähetyksiin saataisiin mielenkiintoista tietoa hypyistä, esimerkiksi ponnistuksen ajoitus, hypyn lentorata sekä lentonopeus vaihteluineen. Syyt hyppyjen onnistumisiin ja epäonnistumisiin paljastuisivat hyvin. Myös hyppääjien vertaaminen onnistuisi järjestelmällä. Luonnollisesti tekniikkaa haluaisivat hyödyntää myös mäkihyppääjät kautta maailman ja muun muassa Simon Ammann on sitä jo kokeillut.

Tekniikka vaatii tuotteistamista

Jotta nykyistä mittaustekniikkaa voitaisiin hyödyntää laajamittaisesti, vaatisi se tuotteistamista. 

– Nykyisellään järjestelmän käyttäminen vaatii erikoisosaamista ja järjestelmän käytettävyys onkin asia, jota pitäisi parantaa tuotteistamisen kautta. Tuotteistamiseen ei yliopistolla ole resursseja, eikä se yliopiston tehtävä olisikaan, Kettunen toteaa.

Kuva: TTY

Kettusen mukaan järjestelmä saataisiin kilpailupaikoilla käyttöön ilman mittavia investointeja, sillä se ei vaadi kilpailupaikoille erikseen asennettavia laitteita. Tarvittava laitteisto mahtuu hyppääjän mukaan vaikkapa suksen siteeseen.

Tulevissa talviolympialaisissa ei järjestelmää vielä käytetä. Testaus kuitenkin jatkuu ja suomalaisten hyppääjien kanssa on sovittu seuraava harjoitussessio maaliskuulle.